Kartalle! Kuinka osoitteet syntyvät Espoossa?

Oletko pohtinut, millä periaatteella kotikadullesi on aikoinaan annettu osoite? Kasvavassa Espoossa uusia osoitteita luodaan koko ajan.

Kun päätät rakentaa talon, oletat yleensä, että sillä on osoite – eiväthän postit muuten tule perille. Mutta kuinka se oikeastaan syntyy, osoite?Espoossa osoitenumerot tehdään kahden naisen, kaupunkitekniikan keskuksen osoitesihteeri Virve Forsmanin ja kartoittaja Tarja Rämön, voimin.

Työsarkaa kasvavassa kaupungissa riittää – Espooseen kaavoitetaan ja rakennetaan jatkuvasti uusia katuja, jotka kaipaavat osoitteita vanhojen täydennykseksi. Laissa ei ole määritelty, miten osoitteet pitäisi antaa – mutta kaupungilla on kuitenkin velvollisuus antaa ne. Tämän vuoksi toimintatavat eri kaupunkien välillä vaihtelevat hieman, joskin Kuntaliitto on kirjoittanut aiheesta ohjeen ja suositukset.

Aivan yksin Forsman ei osoitteita suunnittele – hän tekee yhteistyötä suunnittelijoiden ja kaavoittajien kanssa. Tärkeä yhteistyökumppani on kaupunkisuunnitteluviraston nimistötutkija Sami Suviranta, joka suunnittelee kaduille kaavanimiä. Forsmanin alaa on kuitenkin osoitenumerointi. Osoitteiden nimet muodostuvat jo asemakaavoitusvaiheessa, numerot sen sijaan vahvistetaan viimeistään, kun tontit jaetaan ja lohkotaan.

”Espoota ei rakenneta kerralla, ja siksi osoitesihteerille riittää töitä”, Forsman hymyilee.

Pienellä ja suurella osoitekirjaimella iso ero

Osoitteet eivät ole aina lukkoon lyötyjä, ne voivat myös muuttua ajan mittaan. Usein alkuperäiset nimet liittyvät alueen historiaan, mutta kun uusia katuja rakennetaan, halutaan kaduista tehdä myös nimistöltään yhtenäisiä. Tämän vuoksi kadunnimiä on välillä tarkasteltava uudelleen. Samoin voi käydä, jos pääkaupunkiseudulla kaavoitetaan tai jos olemassa on jo samannimisiä katuja.

Myös osoitenumerot voivat muuttua. Moni on saattanut pohtia, mitä eroa on osoitteessa pienen ja suuren kirjaimen välillä – vai onko niiden välillä eroa lainkaan. Osoitesihteerin näkökulmasta ero on suurikin.

”Pieni kirjain kiinni numerossa – esimerkiksi 5a – on merkki siitä, että kyseessä on jaettu osoitenumero. Voi olla, että alueella on uutta ja vanhaa rakentamista, ja numerot ovat uuden rakentamisen myötä loppuneet kesken – tällöin vanhoja osoitenumeroita täytyy jakaa osiin pikkukirjainten avulla. Esimerkiksi entinen osoitenumero 5 voi jaossa muuttua muotoon 5a, 5b ja niin edelleen”, Forsman kertoo.

Näin tehdään, koska olisi kohtuutonta muuttaa koko kadun kiinteistöjen osoitenumerointia tontinlohkomisen ja uudisrakentamisen takia.

Osoite voi jatkua edelleen; kirjaimen ja pienen numeron jälkeen voi vielä seurata osoitteen jakaminen asuntokohtaisesti – esimerkiksi ”5a as 1”. Tätä merkintätapaa käytetään Espoossa selkeyden vuoksi. Muun muassa Helsingissä käytössä on usein ”as.”-merkinnän sijaan suuri kirjain (kuten A tai B), joka voi olla myös rapputunnus.

”Pieniä vaihteluita voi siis olla Suomen sisälläkin”, Forsman sanoo.

Näin on myös siinä, kummalla puolella katua parilliset ja parittomat numerot kulkevat. Espoossa parittomat numerot kulkevat numeroiden kasvusuunnassa kadun oikealla puolella ja parilliset vasemmalla. Esimerkiksi Raisiossa tilanne on kuitenkin toisin päin.

Jos numeroa seuraa Espoossa suuri kirjain, on se merkki siitä, ettei kyseessä ole jaettu osoite, vaan osoitteet 5 A, 5 B ja 5 C tarkoittavat saman yhtiön eri talojen numeroita: talo A, talo, B, talo C.

Osoitenumerokilvet tontin omistajan vastuulla

Moni ei tule ajatelleeksi, että samalla kiinteistöllä voisi periaatteessa olla montakin osoitetta – näin on kulmatonttien laita, koska ne ovat luontaisesti useamman eri kadun varrella. Antaessaan rakennusluvan rakennusvalvonta määrittelee ensisijaisen osoitteen: sen määrää se, mistä ajoliittymästä tontille ajetaan. Kulmatontilla voi olla useita osoitteita, jos rakennusvalvonnassa on myönnetty useita tonttiliittymiä.

Rakennuksen seinästä löytyy yleensä osoitenumerokilpi – jos tontin omistaja on sen siihen kiinnittänyt. Kunkin tontin omistaja huolehtii omista osoitenumerokilvistään, kaupungin vastuulla ovat kaupungin omistamat kiinteistöt ja vuokra-asunnot. Numeron on hyvä olla kunnossa pelastuslaitoksen varalta.

”Kaupunkilaisilta toivotaan myös aktiivisuutta. Puuttuvasta osoitekilvestä kannattaa ilmoittaa – joko kaupungille, jos kyseessä on kaupungin kiinteistö, tai muulle omistajalle, jos kyseessä on yksityinen kiinteistön omistaja”, Forsman sanoo.

Osoitenumero kannattaa kiinnittää näkyvälle paikalle – kerrostaloissa se kiinnitetäänkin usein rapun yhteyteen. Espoon kaupungin sivuilta löytyy ohjeita osoitenumerointiin.

”Lisäopasteiden pyynnöt kuntalaisilta ja pelastuslaitokselta ovat lisääntyneet kaupungin tiiviin rakentamisen takia”, kertoo Forsman.

Väliaikaisia osoitteita rakennusvaiheessa

Joskus tonteille annetaan tarkoituksella väliaikaiset osoitteet. Näin käy esimerkiksi silloin, kun asuinalueet täydentyvät, ja vanhaa katua seuraa uusi.

Tällainen tilanne on Kurttilassa, jossa vanhan Kaskikujan jatkoksi rakennetaan uusi Palkollisentie. Palkollisentietä ei ole vielä olemassa, mutta sen varrelle on haettu pientaloille rakennuslupia. Tällöin rakenteilla oleville taloille annetaan väliaikainen osoite Kaskikujan puolelta, ja se muutetaan sitten, kun Palkollisentie rakennetaan valmiiksi.

Kadunrakennusta tehdään siis vaiheittain, ja osoitesihteeri tekeekin tiivistä yhteistyötä kaupunkitekniikan keskuksen kadunrakentamisen kanssa.

Valmiilla kaduilla kävelijää voi hämmentää se, että näennäisesti suorana jatkuva katu vaihtaa yllättäen nimeä – näin tulee käymään juuri Kaskikujan ja Palkollisentien tapauksessa, kun vanha katu kohtaa uuden. Tällöin vanha katu pyritään erottamaan uudesta esimerkiksi läpiajoa vähentävällä jalankulku- ja pyörätiellä.

Espoo on saaripioneeri

Kun osoitteet on annettu, päivitetään ne kiinteistörekisteriin ja osoitenumero saa karttasijainnin, joka linkittyy kiinteistöön. Tiedot päivittyvät noin viikon sisällä Espoon osoitekarttaan, joka löytyy Espoon karttapalvelusta.

Rakennusten osoitteista ja osoitteenmuutoksista tiedotetaan viranomaisille ja kiinteistön omistajille.

”Kannattaa huolehtia oman navigaattorin päivityksestä niin, että siitä löytyvät uusimmat karttapäivitykset. Espoossa kun ympäristö muuttuu tiuhaan. Myös Google Mapsissa on usein virheellistä tietoa, kannattaa olla tarkkana”, Forsman sanoo.

Tällä hetkellä Forsmania työllistää osoitenumeroiden antaminen Pohjois-Espooseen, jonne rakennetaan uutta asuinaluetta esimerkiksi Perusmäkeen ja Kalajärvelle. Myös Kurttilaan annetaan nyt vauhdikkaasti osoitteita. Jatkuvasti uudistuva Tapiola taas aiheuttaa haasteita monitasoisuudellaan.

”Yleensä osoitteet annetaan maan tasalta, mutta Tapiolan Kirjokansi on eriniminen kuin sen alla kulkeva Tuulikinsilta. Se on sellainen alue, että opasteet tulevat tarpeeseen – ne ovat tontin omistajien vastuulla, aivan kuten osoitenumerokilvetkin”, sanoo Forsman.

Osoitteet herättävät myös tunteita. Työvuosiensa aikana Forsman on saanut huomata, että esimerkiksi numeroa 13 haluttaisiin vältellä, sitä ei tahdottaisi oman kodin osoitteeksi. Jotkut eivät haluaisi naapurin kanssa jaettua osoitetta. Usein osoite nähdään sukupolvelta toiselle siirtyväksi oikeudeksi, jota ei saisi muuttaa.

”Välillä oletetaan, että kiinteistökaupoissa ”ostetaan” kiinteistön lisäksi myös osoite.”, Forsman sanoo.

Espoo on pioneerien joukossa saarten osoitteenannossa: se alkoi antaa saarille osoitteita ensimmäisinä Suomessa vuonna 2011.

”Saarilla ei useinkaan kulje varsinaisia nimettyjä teitä. Tällöin rakennuksille annetaan osoitenimi saaren nimen mukaan ja osoitenumero saaren pohjoispisteestä myötäpäivään lähtien rantaviivan pituuteen perustuvaa kymmennumerointia käyttäen parillisin osoitenumeroin”, kertoo saarien osoitenumeroinnista vastannut kartoittaja Tarja Rämö.

teksti: Saija Räsänen, tiedottaja, KAKE

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *