Kohti älykästä kadunrakennusta: tulevaisuudessa kadut valmistuvat nopeammin ja tarkemmin

Kadut voivat tulevaisuudessa valmistua entistä nopeammin ja tehokkaammin, kun kaupunkitekniikan keskus parantaa tiedonkulkuaan.

tietomallit_kuva

Tavallinen Alberganesplanadilla kävelijä harvemmin ajattelee, minkä kaiken päällä hän itse asiassa käveleekään: kenkien alla vilistää tuttua harmaata asfalttia, kyllä, mutta asfaltin alta löytyy erilaisia rakennekerroksia. Kadun kerrokset rakennetaan aina kulloisenkin maaperän mukaan, savimaahan rakentaminen on haastavampaa kuin lujemmalle maalle. Lisäksi katujen alla kulkee usein vesiputkia ja operaattoreiden kaapeleita.

Ei olekaan samantekevää, kuinka jatkuvasti kasvavan ja kehittyvän Espoon kadut rakennetaan. Tärkeässä asemassa rakentamisessa on tiedonkulku. Ennen kuin edes katujen suunnittelua aloitetaan, kerätään ympäröivästä maastosta tietoa esimerkiksi ilmakuvauksin ja erilaisin mittauksin, jotta tiedettäisiin muun muassa, millaisia putkia maan alla jo kulkee.

Tiedot palvelevat katujen suunnittelijoita, ja niiden pohjalta täydennetään myös mm. opaskarttojen materiaalina toimivaa Espoon kantakarttaa. Suunnitelmien valmistuttua päästään käytännön rakennustoimiin.

Kaikista näistä eri vaiheista syntyy suuri määrä tietoa – joka nyt tallennetaan erilaisiin rekistereihin ja järjestelmiin. Voi käydä niinkin, että jo kerran kerätty tieto kerätään uudelleen. Tätä on tarkoitus parantaa seuraavien kolmen vuoden aikana tietomallipohjaisten prosessien käyttöönotolla.

”Esimerkiksi kadun tietomalli tarkoittaa lähtötietojen, suunnitelmien, rakentamisen, kunnossapidon sekä kaikkien elinkaaren aikaisten tietojen kokonaisuutta digitaalisessa muodossa”, sanoo kaupunkitekniikan keskuksen tietomallikoordinaattorina vuoden 2016 alusta työskennellyt Jari Kainuvaara.

Parempi tiedonkulku tuo säästöjä kuntalaiselle

Nopeasta ja ajantasaisesta tiedonkulusta on monenlaista hyötyä – kuntalaiselle saakka. Lähtökohta on se, että kun eri työvaiheiden tiedot ovat saatavissa saman projektiportaalin kautta, tiedonkulku nopeutuu, eikä päällekkäiseen työhön enää kulu aikaa. Ajan säästö tarkoittaa pitkällä ajalla myös taloudellisia säästöjä.

Rakentamisen aikana tiedonkulku voi tarkoittaa tarkempaa materiaalien käyttöä, kun tiedetään täsmälleen, paljonko asfalttia vaikkapa Alberganesplanadin rakentamiseen tarvitaan. Jos suunnitelmiin tulee muutoksia kesken rakentamisen, voidaan uusia vaihtoehtoja testata jo tietokoneella, ei käytännössä maastossa – ja jälleen säästyy aikaa. Lopulta myös tekninen laatu parantuu nykyisestä.

Katujen kunnossapidossa tiedonkulku merkitsee parempaa reagoimista: esimerkiksi lumenauraaja voi merkitä reaaliaikaisesti, mitkä kadut hän on jo aurannut. Näin työkaveri ei enää vahingossakaan lähde auraamaan samaa katua. Myös työpäivien suunnittelu ja tehtävänjako helpottuvat ajantasaisen tiedon ansiosta.

3D-karttoja päättäjien ja kuntalaisten nähtäville

Tietomalliin liittyy olennaisesti myös aineiston esittäminen kolmiulotteisesti – projektin myötä päästään irti paperista.

”Esimerkiksi tekniselle lautakunnalle voitaisiin esitellä katusuunnitelmat 3D-mallina, jolloin päätöksentekijöidenkin olisi helpompi hahmottaa suunnitelmia. Samoin 3D-tietoa voisi olla mahdollista tarjota kuntalaisille perinteisten kartta-aineistojen lisäksi”, Kainuvaara sanoo.

Tietokantaan yhdistyisivät myös älykkäät laitteet – kaivinkone hoksaisi itse tietomallin tarjoaman tiedon turvin, mistä kohtaa kannattaa kaivaa. Koneohjausta testattiinkin jo eräässä Espoon pilottikohteista, Tammitien hankkeessa, jossa Kainuvaara oli itse vetovastuussa.

”Koneohjauksen ansiosta kuski näki koko ajan, mitä tehdä, ei tarvinnut odotella perinteisiä mittauksia välissä. Aiemmin kaivinkoneen kuljettajan piti keskeyttää välillä työt niin, että mittamies pääsi mittaamaan oikean kaivupaikan. Kun tieto on valmiiksi olemassa koneen näytöllä, tekeminen nopeutuu”, Kainuvaara sanoo.

Tietomalli tositoimiin 2020-lukua kohti edetessä

Tietomallintaminen on vielä kehittämisen asteella kaikkialla – sitä käytetään jo eri puolilla Suomea ja EU:n tasolla toimii kansainvälinen kehitysryhmä, mutta kaikkialla riittää vielä oppimista. Kainuvaara puhuu oppimisesta tekemisen kautta – vasta käytännön testauksessa nähdään, kuinka malli toimii.

Espoossa keskitytään tänä ja ensi vuonna tietomallipohjaisten prosessien suunnitteluun, ohjeistusten päivittämiseen ja kokemusten keräämiseen pilottikohteissa. Varsinainen projektiportaali, jonne kaikki tieto kerätään, on tarkoitus ottaa käyttöön vuosien 2017–2020 aikana. Samaan aikaan myös henkilökuntaa täytyy kouluttaa uusiin toimintatapoihin.

FAKTA: Miten kuntalainen hyötyy tietomallintamisesta?

  • Kustannukset alenevat
  • Tekninen laatu paranee
  • Rakentamisaikataulu lyhenee
  • Ratkaisuja voidaan testata jo tietokoneella, ei vasta työmaalla, mikä säästää aikaa ja henkilöresursseja
  • Materiaalien määrät tarkentuvat, mikä luo säästöjä
  • Kohteen ylläpito tehostuu reaaliaikaisen tiedon ansiosta
  • Valmiit suunnitelmat ja kartat ovat yhä helpommin hahmotettavassa muodossa 3D-aineistona.

Lisää tietoa aiheesta:

Infrabim: Espoon pilottikohteissa hyviä kokemuksia mallintamisesta

Video: Kaupunkitekniikan johtaja Harri Tanska kertoo tietomallintamisesta Espoon pilottikohteissa

 

teksti: Saija Räsänen, tiedottaja, KAKE

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *