Tältä näytti kaupunkitekniikan keskuksen vuosi – valmiina vuoteen 2017

Vuonna 2016 aloitettiin Espoon historian mittavin kadunrakennushanke ja valmistauduttiin metroliikenteen alkamiseen. Kaupunkitekniikan keskuksesta löytyi myös vuoden paras työpaikka.

new-years-eve-114011

Vuonna 2016 kaivinkoneen kauha iskeytyi espoolaiseen maaperään kerran jos toisenkin: käynnissä oli vuoden aikana noin 200 työmaata.

Eniten kaupunkitekniikan keskusta työllistivät Länsimetron edellyttämät maanpäälliset järjestelyt – metroasemille ei päästä, ellei niiden ympärille rakenneta katuja. Uudet kadut palvelevat myös yhä uusia metron varrelle muuttavia espoolaisia.

Valmista tuli. Kaupunkitekniikan johtaja Harri Tanska on tyytyväinen lopputulokseen.

”Meidän puolestamme metro voi alkaa kulkea”, hän hymyilee vuoden viimeisinä päivinä kaupunkitekniikan keskuksen tukikohdassa Espoon keskuksessa. Valkoinen joulu antaa odottaa itseään ikkunan takana, mutta KAKE on tehnyt katujen eteen parhaansa.

Vuonna 2016 valmistui joitakin suuria, pitkään työn alla olleita kokonaisuuksia, muun muassa näyttävä liikenneympyrä Tapionympyrä ja sen vieressä kesää odottava Leimuniityn puisto.

Liikenneympyrä sujuvoittaa liikennettä alueella, jonka liikennejärjestelyt muuttuvat paljon metroliikenteen alkaessa, bussireittien muuttuessa ja liityntäpysäköinnin kehittyessä. Alueelle tulee runsaasti myös uutta liikerakentamista, joten liikennettä riittää paitsi metrolle, myös Tapiolan keskukseen. Leimuniityn puisto pääsee loistamaan alkuperäisessä kuosissaan, johon kuuluvat historialliset tulikukat.

”Tapiola on alue, jossa on rakennettu jo hyvän aikaa, ja tullaan vielä rakentamaankin. On hyvä, että nyt on saatu nämä kaksi kokonaisuutta valmiiksi”, Tanska sanoo.

Muiksi vuoden 2016 merkkisaavutuksiksi hän mainitsee yhdessä Liikenneviraston kanssa toteutettujen Länsiväylän lisäkaistojen valmistumisen ja meluntorjunnan parantumisen sekä Gräsanlaakson kiertoliittymän ja kevyen liikenteen siltojen valmistumisen. Molemmin puolin Länsiväylää rakennettiin myös pitkät pätkät uutta pyörätietä.

Hyvin meni – muidenkin mielestä

Kaupunkitekniikan keskus voi sanoa onnistuneensa vuonna 2016: se sai useita ulkopuolisia tunnustuksia. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL valitsi maaliskuussa KAKE:n toteuttaman Finnevikin sillan Vuoden Sillaksi – siltaa kehuttiin muun muassa ympäristöystävällisyydestä, elinkaarikustannusten huomioon ottamisesta ja helposta korjattavuudesta. Sillan alapuolella loistaa LED-valaistus, jota voi säätää kuukausien ja juhlapäivien mukaan

Työn jäljen lisäksi palkittiin työympäristö – ammatillinen oppilaitos Omnia valitsi kaupunkitekniikan keskuksen viherylläpidon Vuoden työpaikaksi 2016. Palkintoperusteiksi mainittiin jatkuva koulutus työpaikkaohjaajiksi, työssä oppiminen ja ohjaus sekä yhteistyö alan oppilaitosten kanssa.

”Otamme mielellämme vastaan harjoittelijoita, ja on hienoa nähdä, että meillä on myös viihdytty näin hyvin”, Tanska sanoo.

Työ liikenneturvallisuuden eteen jatkui, ja vuoden lopulla valmistuneet vuoden 2015 liikenneonnettomuustilastot osoittivat, että liikenne muuttui jälleen turvallisemmaksi Espoossa. Sama kehitys on jatkunut jo vuodesta 2011 saakka. Asukaslukuun suhteutettuna Espoossa tapahtuu noin 67 prosenttia vähemmän onnettomuuksia kuin koko maassa keskimäärin.

”Tämä on määrätietoisen työn tulosta”, Tanska kehuu.

Vuonna 2016 myös kuntalaisten tyytyväisyys kaupunkitekniikan keskuksen työn jälkeen parani: asukaskysely kunnan yhdyskuntateknistä palveluista (TEKPA) näytti, että kuntalaiset ovat entistä tyytyväisempiä Espoon katujen ja puistojen hoitoon. Kysely toteutettiin keväällä 2016.

”Meillä on täällä tosi hyvä henki”

Kulunut vuosi oli erityislaatuinen koko työyhteisölle: itse asiassa kaupunkitekniikan keskus syntyi vasta vuoden 2016 alussa. Silloin aiemmat tekninen keskus ja Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitos yhdistyivät, ja muodostettiin yksi, yhtenäinen KAKE.

KAKE:n liikkeelle lähtöä tunnusteltiin työpaikkakyselyllä alkukesästä. Siitä selvisi, että liikkeelle oli ponnistettu mallikkaasti.

”Oli uskomattoman hienoa nähdä, että parhaat arvosanat tulivat juuri työilmapiiristä ja siitä, miten oma työ koettiin. Meillä on täällä tosi hyvä henki”, Tanska toteaa.

Vuoden aikana KAKE on saanut myös omat kasvot: KAKE:n ulkoisessa ja sisäisessä viestinnässä seikkailee pallopäinen työmies-Kake, joka hoitaa Espoon kuntoon. Kake-hahmo tukee myös kaupunkitekniikan keskuksen tarinaa; siitä on tehty omat kuvituksensa mm. tunnuslauseille ”Kake hoitaa” ja ”Kake kuuntelee”: Kaken tarina on osa koko kaupungin laajuista Espoo-tarinaa.

”Tämä Kake-brändi on hyvä juttu. Näyttää siltä, että tarinamme on sisäistetty”, Tanska sanoo.

Vuoden tärkein saavutus liittyykin yhteishenkeen, yhteiseen tiehen ja tarinaan.

”Tärkein asia on se, että Kake on saatu toimimaan tosi hyvin”, Tanska summaa.

KAKE on parantanut toimintaansa haastavassakin toimintaympäristössä: kaupungin tavoitteiden mukaan uuden yksikön tuottavuutta tulisi parantaa kuudella miljoonalla eurolla vuoden 2017 loppuun mennessä. Syyskuun 2016 tilanteen mukaan tuottavuutta oli parannettu jo noin kolmella miljoonalla, eli aikataulusta oltiin hieman edellä.

”Synergiaedut yhdistymisestä ovat olleet suuremmat kuin odotimmekaan. Toiminta on virtaviivaistunut, on tehty enemmän samoilla resursseilla ja uskon että myös hyvä henki auttaa tuottavuuden parantamisessa”, Tanska selittää tulosta.

Eräs esimerkki KAKE:n näytönpaikoista koittaa keväällä 2017: Tapiolan kunnossapito siirtyy tällöin ulkopuoliselta urakoitsijalta kaupungin omien työntekijöiden hoidettavaksi.

Investointeja tulevaisuuteen

KAKE:ssa ei jäädä seisomaan laakereille, eikä edes työmaan turvakengille. Tänäkin vuonna on ollut käynnissä monta kehitysprojektia: rakennusmailla edistetään työntekoa sujuvoittavaa lean-ajattelua, ja kehitteillä on myös kaupunki- ja tietomallien ja koneohjauksen kokonaisuus, joka luo pohjan myös omaisuudenhallintaan. Sisäiseen tiedonkulkuun ja työnteon virtaviivaistamiseen tähdätään koko ajan.

Lisäksi on investoitu joihinkin koko alalla uusiin hankintoihin: kaupunkitekniikan keskus hankki talven tullen koko Länsi-Euroopan ensimmäisen lumensulatuslaitteen helpottamaan käytöstä poistuvien lumensijoituspaikkojen pulaa. Jo aiemmin tänä vuonna hankittiin ilmakuvauskopteri, jolla saadaan entistä tarkempaa ja laadukkaampaa materiaalia karttojen ja suunnittelun pohjaksi.

Kaupungin digirahoitusta sen sijaan sai Kotikatuportaali-niminen hanke, jonka tarkoituksena on kertoa kartalla asukkaille olennaisia rakennus-, kaavoitus- ja liikennetietoja. Käyttäjä voi tarkastella kartalla kohdennetusti juuri omaa kotikatuaan ja sen lähiympäristöä.

Vuonna 2017 kadunrakennus onnistuu vaikka vanhalle merenpohjalle

Työmiehet, -naiset ja insinöörit viettävät ansaittua joululomaansa, mutta sen jälkeen palataan töihin. Mittavimpia ensi vuoden hankkeita on Perkkaan viereisen Vermonniityn muuttaminen asuinalueeksi.

”Siellä rakennetaan vanhalle merenpohjalle taloja ja katuja. Meidän katu- ja putkitöiden osuutemme urakasta on noin 14 miljoonaa euroa”, kertoo Tanska.

Myös Turunväylä pääsee remonttiin: Liikennevirasto korjaa Kirkkojärven painumia, ja samassa urakassa kaupungille rakennetaan Naapurinmäen kevyen liikenteen silta väylän yli.

Myös Kehä II:n ja Tuomarilan välillä tehdään parannustoimenpiteitä. Koko välille rakennetaan molemmin puolin kolmannet kaistat sekä meluntorjuntaa. Lisäksi parannetaan Kehä II:n ja Turunväylän risteyksen ramppijärjestelyjä. Ymmerstan kohdalle rakennetaan uusi kevyen liikenteen silta väylän yli.

Kauklahdenväylällä rakennetaan uusi kiertoliittymä Kummelivuoren ja Tillinmäentien risteykseen. Lisäksi rakennetaan useita uusia puistoja ja ulkoilureittejä. Rantaraittia rakennetaan Villa Kolikarin kohdalle.

Työt jatkuvat myös taloudellisesti mittavimmalla työmaalla, Kehä I Keilaniemessä -hankkeessa. Vuonna 2016 kaupunginvaltuusto päätti, että tunneli rakennetaan kerralla lopulliseen muotoonsa, mikä vähentää alueen asukkaiden ja yritysten rakentamisen aikaista haittaa ajallisesti. Nyt rakentamistyötä tehdään siis koko 400 metrin mittainen tunneli huomioiden. Vuonna 2017 alkaa myös tunnelin peittävän puiston suunnittelu.

KAKE:n toiminta kehittyy edelleen. Vuonna 2017 tuottavuutta parannetaan esimerkiksi karsimalla tukikohtaverkostoa – kaupungin vuokrakulut pienenevät ja samalla yksiköiden yhteistyömahdollisuudet paranevat. Verkoston kehitys saadaan maaliin kesään mennessä. Tuottavuutta haetaan myös erilaisilla hankinta- ja kilpailutusmalleilla.

”Tavoitteenamme on, että hankintoja voisi tehdä nykyistä joustavammin, suosia esimerkiksi minikilpailutuksia. Tämä toimisi esimerkiksi, kun hankimme kiviaineksia työmaille; voisimme tehdä kohdekohtaista kilpailuttamista”, Tanska sanoo.

Vuoden 2017 lopussa tuottavuustavoitteen pitäisi olla saavutettu. Sen jälkeen katsotaan, missä KAKE on, ja kuinka matkaa jatketaan.

”Vuoden 2017 lopussa luodaan visio niiden kokemusten pohjalta, joita kahdessa vuodessa on saatu: Millainen on KAKE 2020-luvulla?” Tanska pohtii.

teksti: Saija Räsänen, tiedottaja, KAKE