Hoitaisitko puistosi paremmin kuin kaupungin puutarhuri?

Meidän puisto -hanke antaa asukkaalle mahdollisuuden muokata lähiluonnosta omaa silmää miellyttävän – ja kaupungille suuren avun luonnonhoitoon. Kevät on hyvä aika lähteä mukaan, myös uusille viherpeukaloille.

Kevätaurinko lämmittää kaupunkia, ja ensimmäiset kasvinversot pinnistävät maasta. Vihreä kausi on loistoaika lähteä mukaan Meidän puisto -hankkeeseen, jossa kaupunkilaiset saavat itse hoitaa lähiluontoaan ja vaikuttaa sen tunnelmaan.

”Meidän puisto -hankkeeseen kannattaa lähteä mukaan, jos haluat pitää omaa lähipuistoasi tai -metsääsi paremmassa kunnossa kuin mihin kaupungin voimavarat riittävät”, tiivistää hankkeesta vastaava asiakaspalvelupäällikkö Jaana Junkkari.

Mukaan pääsee helposti: täyttämällä kaupungin sivuilla lomakkeen tai laittamalla sähköpostia suoraan Junkkarille.

”On kokonaan asukkaista itsestään kiinni, mitä aluetta hoidetaan. Aluetta voi itse ehdottaa. Kerro vain, mitä haluat tehdä ja missä, ja laadimme sitten yhdessä hoitosopimuksen”, kertoo Junkkari.

Melkein kaikki ehdotukset menevät läpi

Yleensä kaupunki voi hyväksyä lähes kaikki asukkaiden ehdotukset hoidettavista paikoista. Poikkeuksia ovat vain esimerkiksi alueet, joilla luontoarvot ovat erityisen suuret.

Kirjallisessa sopimuksessa sovitaan, miten luontoa hoidetaan. Poistaa voi pääasiassa vain sellaista vesakkoa, johon raivaussakset riittävät. Metsissä on aina taattava seuraavan puusukupolven kasvu, eikä asukas voi luonnonhoidon toimin laajentaa omaa tonttiaan kaupungin alueelle.

Sopimus tehdään, jotta molemmille osapuolille on varmasti selvää, mitä kaupungin viheralueella voi ja saa tehdä.

”Asukkailla on suuri vapaus ehdottaa toimenpiteitä, mutta kaupunkia tarvitaan luomaan pelisäännöt, koska viheralueet ovat yhteisiä, ja mielipiteitä siitä, miltä niiden pitäisi käyttää, on niin monia. Joku haluaisi läpitunkematonta metsää ja toinen tykkäisi ykkösluokan nurmikosta. Kaupungin pitää sovitella mahdollisimman monelle sopiva ratkaisu”, Junkkari sanoo.

IMG_3027_32890

Kokemukset hyviä: Suuri apu kaupungille

Kaupungin kokemukset nyt kaksi vuotta jatkuneesta hankkeesta ovat hyviä. Tänä päivänä kaupunkilaiset hoitavat jo yli 25 hehtaaria kaupungin maata ympäri Espoota. Meidän puisto -kohteita on yhteensä kymmeniä.

”Tästä on ollut todella suuri apu kaupungille; kaupunki ei välttämättä itse olisi yltänyt luonnonhoidossa samoihin lopputuloksiin kuin nyt asukkaiden avulla. Ja tietenkin tästä on suuri apu asukkaille itselleen, kun he saavat tehdä omasta lähiympäristöstään mieleisensä”, sanoo Junkkari.

Entä jos ulkona sataa räntää, eikä millään huvittaisikaan lähteä ulos haravoimaan?

”Sitten ei tarvitse. Pitää muistaa, että tässä on kyse vapaaehtoisuudesta, ja että kaikki on vain ekstraa kaupungin omiin voimavaroihin. Toki sopimuksessa on hyvä pysyä suurin piirtein”, Junkkari sanoo.

Meidän puisto yhdistää taloyhtiön talkoissa

Mukaan Meidän puisto -hankkeeseen voi lähteä mukaan itsenäisesti tai vaikkapa oman yrityksen tai taloyhtiön kanssa. Joukkovoimaan luottaa esimerkiksi tämän kevään uusi Meidän puisto -tulokas, Valakuja 2:n taloyhtiö.

”Syyskuun alussa muutimme tänne, ja talven aikana tuli asukastilaisuuksissa puheeksi, että voisimme lähteä mukaan Meidän puisto -hankkeeseen. Tuossa on näppärä puistokin aivan taloyhtiön vieressä”, kertoo asiaa Valakujalla eteenpäin vienyt Seppo Helenius.

Valapuisto on taloyhtiön asukkaille tärkeä osa omaa lähimaisemaa, koska luonnonmäkenä talon edessä nouseva puisto näkyy kaikkien asukkaiden parvekkeilta. Nyt hoidettava alue on jatkuvasti läsnä omien silmien alla.

Sopimus kaupungin kanssa Valapuiston hoidosta syntyi huhtikuun lopulla, ja jo vapun jälkeen on tarkoitus järjestää ensimmäiset talkoot, joissa puistoa harvennetaan ja kerätään sinne kantautuneita roskia. Puistoon on jo ripustettu neljä linnunpönttöä, jotka on ilmoitettu mukaan Miljoona linnunpönttöä -kampanjaan.

”Talkoissa keitetään sitten kahvit ja grillataan ehkä makkaraa. Tämä on hyvä tapa pitää yhteyttä naapureihin”, Helenius sanoo.

_U9A6861_32388

Muistoja omalta kotipihalta

Moni Valakujan asukas on entinen omakotitaloasuja, jolla on kokemusta oman pihan hoidosta. Näin on laita myös Heleniuksen ja hänen puolisonsa, puistokummi Tuula Vanhasen kohdalla – he ehtivät asua omakotitalossa 30 vuotta ennen kerrostaloon muuttamista.

”Monella on edelleen tarve oman pihan kuopsutteluun, vaikka kerrostalossa asutaankin, ja useilta löytyy myös omia työkaluja”, Helenius kertoo.

Rinteeseen taloyhtiön tontin puolelle istutetaan myös keväisiä kukkia – ja siemenet saadaan taloyhtiössä asuvalta rouvalta, joka on kerännyt siemeniä vanhan kotitalonsa pihalta. Kerrostaloympäristössä loistavat näin samat rakkaat kukat kuin aiemmin oman talon pihalla.

Meidän puisto on antanut tekemistä luonnonläheiseen elämiseen tottuneille asukkaille, eikä hyppy omakotitalosta kerrostaloon ole niin suuri, kun omaa ympäristöä voi yhä hoitaa.

”Hieno homma, että on tällainen mahdollisuus. Se antaa virikkeitä asukkaille ja moni muistelee vanhaa kotipihaansa – varsinkin, kun isännöintitoimisto hoitaa varsinaisen tontin alueen. Ihmiset odottavat innokkaasti ensimmäisiä talkoita”, sanoo Helenius.

Lisätietoja antaa: Jaana Junkkari, asiakaspalvelupäällikkö, Espoon kaupunkitekniikan keskus: jaana.junkkari(at)espoo.fi

Ilmoittaudu mukaan täältä

 

teksti: Saija Räsänen, tiedottaja, KAKE